Helsinki-Cotonou Ensemble

Bio

Afrobeatia, jazz-funkia ja beniniläistä perinteistä vodou-rytmiikkaa yhdistelevä Helsinki-Cotonou Ensemble on yksi selkeimmin kansainväliseen skeneen keskittyneistä suomalaisista kokoonpanoista rytmimusiikin saralla. Siitä kertoo, että yhtye oli vuoteen 2021 mennessä ehtinyt alle vuosikymmenen aikana esiintyä jo 17 eri maassa useammalla mantereella. Säveltäjä-kitaristi Janne Halosen ja beniniläisen lyömäsoittaja-laulaja Noël Saïzonoun yhdessä kipparoima yhtye on syntynyt monikulttuurisesta yhteistyöstä ja rakennettu tiiviisti sen varaan ja ympärille.

Kaikki sai alkunsa Janne Halosen lähes pakkomielteisestä innostuksesta legendaarisen Herbie Hancockin yhtyeessä esiintyvää kitaristi Lionel Louekea ja etenkin sitä kohtaan, miten tämä tulkitsi musiikkia. Koska tämä oli kotoisin Beninistä, Halonen halusi päästä sinne selvittääkseen salaisuuden mysteerin takana.

Haettuaan stipendiaatiksi hän pääsikin vuonna 2009 useammaksi viikoksi Villa Karon taiteilijaresidenssiin Beninissä opiskellakseen paikallisia voodoo-rytmejä. Paikan päällä Halonen tiedusteli paikallisilta, kuka olisi paras opas ja opettaja tähän eikä vastaus jäänyt epäselväksi. Pian hän tutustuikin tulevan yhtyeensä toiseen avainhahmoon, josta tuli myös hänen läheinen ystävänsä. Seuraavien vuosien aikana Noël Saïzonou vieraili Suomessa useaan otteeseen, ja Halonen ammensi tältä oppeja.

Vuonna 2012 oli aika palata kolmen hengen voimin rumpalin ja basistin kanssa Beniniin. Sen myötä konsepti alkoi tosissaan kehittyä ja bändi myös äänitti paikan päällä vuoden 2013 debyyttilevynsä Beaucoup De Piment! Alun perin kvartetista liikkeelle lähteneeseen Helsinki-Cotonou Ensembleen parivaljakko on sittemmin kerännyt ympärilleen kahdeksasta tai jopa toisinaan yhdeksästä hengestä koostuvan kokoonpanon, jossa soittavat rumpali Juha Räsänen, basisti Sampo Riskilä, kosketinsoittaja Visa Oscar, trumpetisti Mikko Pettinen, saksofonisti Joakim Berghäll (Astro Can Caravan, Auteur Jazz) ja perkussionisti Kasheshi Makena. Lisäksi ainakin tansanialainen lyömäsoittaja-laulaja Menard Mponda on esiintynyt bändin live-keikoilla.

Yhtyeellä on tänä päivänä jo neljä studiolevyä ja yksi live-albumi kontollaan. Toinen levy Fire, Sweat & Pastis valittiin vuoden 2014 kansanmusiikkilevyksi Suomessa. Tuorein itsenimetty albumi Helsinki-Cotonou Ensemble julkaistiin saksalaisen Flowfish Recordsin kautta vuonna 2021. Sillä vierailee muun muassa zimbabwelainen rap-artisti Synik. Musiikissa onkin kuultavissa vaikutteita myös soulista ja hiphopista.

Helsinki-Cotonou Ensemble on määrätietoisella fokusoitumisellaan onnistunut luomaan menestyksekkään kansainvälisen uran, jossa suomalainen hyvin rajallinen alan yleisö on vain pienessä sivuosassa. Yhtye on toki esiintynyt myös useilla paikallisen skenen tärkeimmillä kotimaisilla musiikkifestivaaleilla Funky Elephantista aina Pori Jazziin ja esimerkiksi Ilosaarirockiin.

Ulkomailla bändi on nähty muun muassa maineikkaalla unkarilaisella Sziget-festivaalilla, Montreal Jazz Festivalilla sekä vuonna 2018 musiikkialan ammattilaisten Womex-tapahtumassa, jota kautta yhtye on aktiivisesti rakentanut kansainvälistä tunnettuuttaan. Yhtyeen pyörittäminen kahdelta mantereelta käsin oli alussa bändin yksi suurimmista haasteista, mutta myös sittemmin vahvuus, kun Halonen, Räsänen ja Riskilä perustivat yhtyeen ympärille No Problem Music! -osuuskunnan.

Teksti: Joonas Kervinen / Funky Finland
Pääkuva: Sami Mannerheimo
Feature-kuva: Maarit Kytöharju

Diskografia

• Helsinki-Cotonou Ensemble (2021) (Flowfish Records)
• We Are Together (2018) (Bafe’s Factory)
• The Road Is Long (2016) (live-albumi) (Osuuskunta/Co-operative No Problem! Music)
• Fire, Sweat & Pastis (2014) (Osuuskunta/Co-operative No Problem! Music)
• Beaucoup De Piment! (2013) (Osuuskunta/Co-operative No Problem! Music)

Tiesitkö?

Kitaristi-säveltäjä Janne Halonen on alun perin kotoisin Jyväskylästä, jossa musiikki merkitsi hänelle jo lapsesta lähtien paljon. Musiikillinen maailma avautui myös uudella tavalla Yhdysvalloissa vietetyn vaihto-oppilasvuoden myötä. Halonen soitti muuten armeija-aikojensa jälkeen iskelmälaulaja Paula Koivuniemen orkesterissa ns. kesäkitaristina.

Muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan ensin Stadian ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen Sibelius-Akatemiassa Janne Halonen soitti cover-yhtyeissä sekä pääsi töihin teatteriin muusikkona, sovittajana ja kapellimestarina. Vuodesta 2005 lähtien hän uppoutui afrikkalaiseen musiikkiin, millä tiellä herra meidän onneksemme tänä päivänä tiiviisti yhä on.

Photo: Jyri Pitkänen

Tähän liittyviä artisteja:

aktiivinen

Mama Longhorn

”Porin rytmitankiksi” kutsuttu Mama Longhorn tekee afrobeat- ja funk-pohjaista musiikkia fuusioiden sitä eklektisiin, monimuotoisiin ja rajoja kaihtaviin vaikutteisiin. Musiikissa tarttuviin melodioihin ja afrorytmeihin, improvisaatiohenkiseen soitantaan ja sen psykedeelisiin, toisinaan melankolisiin sävyihin yhdistyvät solisti Eeva Poijärven...

ei aktiivinen

Maria Gasolina

Maria Gasolina on vuonna 2001 perustettu helsinkiläisorkesteri, joka esitti 18 vuoden ajan suomeksi sovitettuja ja käännettyjä cover-versioita aiempien vuosikymmenien rytmi- ja tanssimusiikin paikallisista klassikoista ja hiteistä eri puolilta maailmaa, ensimmäisillä levyillään etenkin Brasiliasta. Yhtyeen yhtenä...

aktiivinen

The Blassics

“Hämptonista” eli Hämeenlinnasta kotoisin oleva The Blassics on yksi niistä suomalaisen funky-skenen ytimessä toimivista tienraivaajista, jotka eivät julkisuudessa paistattele mutta ovat tehneet omasta linjastaan tinkimättä musiikkiaan ja vieneet sitä vuodesta toiseen eteenpäin.